Kansallispuvut

Kansallispuku on arvokas ja näyttävä juhla-asu tänäkin päivänä.
Puvut perustuvat alueensa tyypillisiin kansan juhlapukuihin.

Taito Kymenlaakso myy Jaalan, Kymenlaakson (Anjalan), Lavansaaren ja Seiskarin naisen kansallipukuja. Lisäksi kaavoja ja ohjeita on saatavana Lavansaaren ja Seiskarin miehen pukuihin ja Sippolan naisen pukuun.

Kansallispukuun voi ostaa valmiita osia tai tarvikkeita ja ommella niistä itse. Soita ja tiedustele mitä pukuja on tällä hetkellä saatavilla: (040-5540 057) Taito Kymenlaakso ry

Kouvola(at)taitokymenlaakso.fi

Taito Kymenlaakson myymät kansallispuvut ovat Kansallispukuraadin hyväksymia tutkittuja pukuja.

Tietoja kansallispuvuista:

www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus

 


Kymenlaakson puku

Kymenlaakson (Anjalan) kansallispuku julkaistiin ensimmäisen kerran U. T. Sireliuksen kirjassa, Suomen kansallispukuja 1922, II, nimellä Kyminlaakson puku. Puku on palautettu vastaamaan kansallismuseossa olevaa esikuva-aineistoa. Kansallispukuraati hyväksyi tarkistetun pukukokonaisuuden 1994 ja täydensi pukua vuonna 2005 kimonohihaisella röijyllä.

Kymenlaakson pukuun lisättiin vuonna 2005 tarkistettu röijy, jossa on komea laskoskörtti.

Puvun osat

  • kaksi vaihtoehtoa paidoiksi, pystykauluksellinen ronkkauksella koristeltu ja kauluksellinen, levein sidepistoreikäompelein koristeltu
  • hame on tiiviiksi ripsiksi kudottu, puna-mustaraidallinen
  • esiliina on mustaa silkkidamastia tai -taftia
  • taskun kankaiksi on kaksi vaihtoehtoa, pirtanauhassa on kolme mallia
  • pienipesäistä tanua koristaa anjalalaisen esikuvan mukainen verkkopitsi, jonka alla on verkapinteli, tytön päähine on punainen silkkinauha

 

 

 

 


kymenlaakso_puku_2014 (pdf, 127 KB)


Jaalan puku

Jaalan ensimmäinen kansallispuku koottiin paikkakunnalla vuonna 1930. Kunnan toimeksiannosta selvitettiin 1980-luvun alussa, miten puku aikoinaan syntyi. Tarkistushankkeessa lisättiin pukuun esiliina.

Jaalan puvun osat

  • Paita on pellavapalttinainen, pääntie nelikulmainen ja kaulus pysty
    Hammasrivipohjaiset reikäompeleet kauluksen reunassa, olkakappaleissa ja rannekkeissa.
  • Hame on parkkumia ja kymenlaaksolaiseen tapaan kaperasti raidoitettu, punavoittoinen.
  • Esiliina on ruusukasraitaista, sinivalkoista pellavakangasta
  • Vyötasku on pieni, mustasta verasta valmistettu ja runsaasti villalangoilla kirjottu.
  • Liivi on lyhyt, materiaalina musta floretti. Kaksirivinen napitus, laskoskörtti takana.
  • Aikuisen naisen tykkimyssy on kymenlaaksolaiseen tapaan pieni ja matalakoppainen. Se o päällystetty tummansinisellä silkillä, joka on kirjottu ketjupistoin. Tykki on harsolle kirjottu ja sen reunassa on kapea nyplätty pitsi.
  • Hopealevyistä ja ketjuista valmistettu levyriipus on koristettu punaisin kivin.

jaala_puku_2014 (pdf, 127 KB)


Lavansaaren puku

Lavansaaren naisen kansallispuku on Suomen kansallispukuneuvoston ensimmäinen pukuhanke. Se toteutettiin tilaajan, Lavansaaren kalastajien seuran perinnetoimikunnan kanssa yhteistyössä alusta alkaen. Puku valmistui vuonna 1981.

Puvun esikuva-aineisto on 1800-luvun loppupuolelta. Siinä näkyy saaren sijainti Suomen ja Viron välissä. Puku on suomalaisten näkemyksen mukaan virovaikutteinen ylispaitoineen ja nyytinkeineen. Taito Kymenlaakso uudisti 2005 painetun esiliinakankaan esikuvaa vastaavaksi.

Puvun osat:

  • Ylispaita on koristeltu punavalkoisilla nyytingeillä ja punaisella nauhalla
  • Pitkä hihaton hankkipaita puetaan ylispaidan alle
  • Hameen lavansaarelainen nimi on ympärikkö. Kangas on ripsiksi kudottu kapearaitainen ja punavoittoinen.
  • Esiliinan kangas on punaruskea, painettu kukkakuvio. Samantapaista kuosia esiintyy etelä-ruotsalaisissa ja virolaisissa kansanpuvuissa.
  • Viitta on päällysvaate, jota lavansaarealaiset kutsuivat hameeksi. Kangas on paksua valkeata sarkaa. Koristeena on punainen kauluskaitale
  • Aikuisen naisen päähine on huntu. Tytön päähine on "silkki", kovetettu nauhapäähine, joka on päällystetty, nauhat ulottuvat puoliselkään
  • Vironvyö on leveä, poimittukuvioinen pirtanauha, punavoittoinen
  • Villasukat ovat musta/punaraidalliset
  • Passelkengät ovat Lavansaareilaisen mallin mukaiset värjäämättömästä nahasta tehdyt

 



Seiskarin puku

Seiskarin naisen kansallispuku julkaistiin U. T. Sireliuksen Suomen kansallispukuja -vihkossa 1921. Seiskari-seuran pyynnöstä puku tarkistettiin osa osalta. Esikuva-aineistoa löytyi paljon Kansallismuseon kokoelmista ja yksityisten seiskarilaisten omistuksesta. Tutkittu mallipuku valmistui 1989.

Seiskarin puvun virolaisvaikutteisuus näkyy varsinkin nauhojen, nyplättyjen pitsien sekä ylispaidan malleissa.

Puvun osat:

  • Hankkipaita on alla pidettävä hihaton pitkä paita.
  • Ylispaita on lyhyt ja leveä. Helmassa on koristeena kaksi punavalkeata nyytinkipitsiä, joiden välissä on punainen puuvillakaitale.
  • Pienellä hopasoljella suljetaan paidan halkio.
  • Hame eli ympärikkö on leveäraitaista ripsiksi kudottua palttinaa.
  • Esiliina eli polle on valko-punaraidallista tiivistä puuvillakangasta
  • Viitta on karjalaiseen tapaan valkoista paksua sarkaa
  • Vironvyö on pitkä ja leveä poimittukuvioinen pirtanauha.
  • Naisen päähine on kolmioksi taitettu huntu. Tytöllä on kovetettu pantamainen päähine, josta putoavat silkkinauhat selkään.
  • Sukat on neulottu tummanvihreästä villalangasta, nilkassa vikkelikuvio.
  • Seiskarin lipokkaat ovat värjäämättömästä nahasta valmistetut ja pyöreäkärkiset.

Siirry sivun alkuun

--

Roosa nauha kuvasto


Taito Shop Kouvola
Kouvolankatu 15
45100 Kouvola
040-5540 057
Palvelemme
ma-pe klo 10-18
la klo 10-16
su klo 12-16



Haminan taitokeskus
Raatihuoneenkatu 2
49400 Hamina
040-5540 582
kutomo ja myymälä
Palvelemme
ma-ke klo 10-17
to klo 10-15.30
pe klo 10-16
la klo 10-14



Virojoen taitokeskus
Louhelantie 3
49900 Virojoki
046-6250 921
Avoinna maanantaisin
klo 9-14
Joulutauolla 8.1 asti

Taitokeskus Velma
Vesijärvenkatu 19
15140 LAHTI
Palvelemme
ma-to klo 12-17
044-765 4332/Päivi

Taito-käsityökoulu Velma
040-762 8877/Outi

db8.neutech.fi